lauantai 17. tammikuuta 2015

vesi heikottaa...

Tunteeni levällään,
pitkin itseäni,
sinäkin
kompuroit.
En koristele aatoksiain,
aitona esiisi näyn,
olet kukkaseni,
lakastunut,
orvokkini,
vesi heikottaa.
Rospuutto mökkiäni nostelee,
salvokset natisee,
kulkukissa
ulisee,
kusasi
avaimeni reikään.
Meen baariin,
kohmeloiset kohtaloni
kutsuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pursuaa,,,

katso asioita itsenään, äläkkä tee niistä pienempiä suurempia, sillä silloin ne pursuavat käsittämättömiin