tiistai 27. tammikuuta 2015

näköalaton

Menneisyys ja tulevaisuus,
tässä tilassa.
minussa.
Mietin huomisen kuvioita,
tulevaisuuttani.

Olen nyt näköalaton,
ikkunastani näkyy
tavanomaista.
  Menneisyys erkani minusta,
vain muistot
kulkevat
kanssani.
Nekään eivät nostata
ilonkiitoratoja tulevaisuuteeni,
en saa saa radoista otetta.
Nukun yön yli,
jospa
radat aukeaisivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...