Argadia, vaaran paikka!

Hiljainen puisto,
aamuvirkut liikkeellä,
koirat virkeimmillään,
taluttajat
laahustavat.
Istun penkillä,
kuuntelen Töölöön
aamua,
Töölöönlahti
avaa elämänsä.
Istun penkillä,
jossa ennen lehmihaka,
tähän samaan aikaan
karjakot aamulypsyillään,
Argadian kalliot olivat
vaaran paikkoja,
kuten nykyäänkin.
Lähden kohti rautatieasemaa,
sinne, joka muutti
lehmihaan.