lauantai 31. tammikuuta 2015

lumi...

Lumi,
elämän eriste,
kauneuden puuteri.
Ulkoihmisen
mukavainen,
sivakoiden latuset
hymyä uurtaa,
muutkin ilot hymyä
laduttaa.
Kettu,
ovela veijari
Nyystölän, huomenta heiluttaa,
oomme kaverit,
toisillemme
hyvänpäiväiset.
Hällä otsassa
täplä valkoinen,
siitä reposeni tunnen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ylimääräiset,,

elä yksinkertaisesti sillä se ei tuota ylimääräisiä