tiistai 27. tammikuuta 2015

minua vainotaan...

Ruokatunti,
pian syöty.
päiväni työstä taipuu,
unelmistani luopuu,
työ,
tuo
viettelyksen käsi,
viekoitteli minut
ahkeraksi.
Illaksi kotiin,
omaan huusholliin,
jossa kaikki
on jonkun muun,
paitsi
tyynyni ja
loimeni,
lämmin peittoni,
äidin peruja,
muut
osamaksuilla ja
pankin seinillä,
oi kristus, kun
minnuu vainotaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...