lokakuisessa aamussaan,
niin se on tehnyt
keväästä saakka,
mutta nyt sen terälehdiltään
puuttuu neitoperhonen joka
pitkin kesää
harjoitteli aamuvoimistelua
kanssaan
luontokukka on
allapäin
sillä vilu ja viima
ovat sen vartta koetelleet,
siksi se ei enää niin
ilomielellä keimaile
lokakuun aamussaan,
vaan pian taipuu
niille sijoilleen,
kunnes kevään ensimmäinen
auringonsäde saa sen jälleen
koko loistoonsa kukittumaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti