joskus mieleni on
kalpea,
joskus turhan punakka,
mutta useimmiten
kuin tyynentyyntynyt nyystölänlahti,
tuo päivänteen sulopoukama,
luontoäiteen kesänviettopaikka
ihminen ei pääse kuuhun yksinään, sillä hän pystyy ihekseen rakentamaan vain itsensä verran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti