joskus mieleni on
kalpea,
joskus turhan punakka,
mutta useimmiten
kuin tyynentyyntynyt nyystölänlahti,
tuo päivänteen sulopoukama,
luontoäiteen kesänviettopaikka
suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti