maanantai 19. lokakuuta 2015

heitä huoles...

Heitä pois huolesi,
joutavat menemään,
vaikeimmat hohtimilla
tulisilla.

Murhetta on nurkat täys,
luututa pitäis,
en kierrätykseen lykkää,
suinpäin kaatopaikalle nakkaan.

Iloja koristelen,
ojentelen kohilleen,
vaaleille pöytäliinoille asettelen.

Elämä on melko yksinketaista,
elelee mukavissa merkeissä,
kiertelee karikkoiset harmitukset,
silleen elonvene elonrannoille
liplattelee mukavimmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...