torstai 22. lokakuuta 2015

näen...

Näen vaikken tunne,
kuljen vierelläis,
vaikket huomaa, sillä
sinulla omaakin kuormaa.

En jaksa hyvyytäni esitellä,
sehän vain tilapäistä,
olen itkumuurin itkijä,
se, jolle et sieluasi purkaisi.

sinä ja minä,
elämän erilaiset,
siks kaiketi
mukavaiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi