juoksen lenkilläin,
juoksen hoikistuakseni,
kipitän yhä lujemmin
saadakseni eloa silmäkulmiini.
muut ajat laiskasti istun,
kuljetutan itseäni,
lounastan vaikkei nälätäkään,
kuvani ei peiliini sovi,
mut
näyteikkunoista huomaan
lounastajan,
minun näköisen.
nälättää,
elämä nälättää
ennen lenkkiä ja lenkin
jälkeen,
siispä
lounastelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti