perjantai 2. lokakuuta 2015

Pulu...

Luonnonvoimat katuja pyyhkii,
kattopellit lentävät,
lehmukset katketen alistuvat,
tuuli hurjana tuulispäänä
ovista sisään tahtoo,
roskapöntöt tieltään viskoo.
      Rajuilma villikissaakin
hirvittää,
rodat koloissaan,
ainoastaan
yksi puistonpenkillä pelottomasti hymyää,
pulu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämänvauhti,,,

älä etäänny itsestäsi etenkään silloin kun elämän vauhti on kovimmillaan