torstai 15. lokakuuta 2015

siivitellen...

Viisas ihminen katsoo silmiin,
hän kuuntelee sinut itseensä,
viisaan ihmisen ei tarvitse
elämässä riehua,
hänen viisautensahan
ylikauas aistittuu.  Mieluimmin
hänen seurassaan,
kun
itsetehoisen älykynttilän,
jolla äly lepattaa,
tuulessa sammuukin.
Elämäni on tuulista,
siksipä
viisauden viettelyksissä
siivitellen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...