perjantai 29. joulukuuta 2017

ihminen ja luonto...

ihminen ja luonto,
ikimetsä ja kelohonka,
sammalpeite ja soliseva puro,
   istun kannonnokassa ja juon
nokikahffeet,
en haastele, sillä minun ei tarvitse,
minulle jutellaan,
täällä aistit aukeavat,
täällä saan tekemättä mitään,
paljon,
kunhan kuuntelen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...