sunnuntai 31. joulukuuta 2017

olen elämäni...

olen elämäni,
olen,
elän, kuolenkin, mutta sen herkun
aion
myöhemmin  itselleni tarjota

koostun kuudestakymmenestä vuodesta,
jumatsuikka,
siinä on tapahtumia itseeni kerääntynyt,
toisia pois pyyhkiytynyt,
oon pulska poika,
hiki lentää, kun liikuntaa aattelen,
mutta mulla on silmä kirkas,
sillä oon
ketunpoikasen velipoika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämäsi tie,,,

kulje sitä puolta elämäsi tiellä, jossa on vähemmän vastatuulta, ikävän hetkiä,turhia retkiä, sillä siten säilyt ehjempänä, mutta kulje kuit...