jos oot punkaharjulla kävellyt,
istahtanut ja hetkiäs viettänyt,
tiedät, että maailmassa on
viellä paikka, jossa aistit luonnon,
koet ikihonkien turinat,
näet sinitaivaan ja harjun kummallakin puolella
tyynenä liplattavat erinimiset järvenselät ja niiden lahdelmat,
haluaisit kummallakin hetmiten soudella,
mutta ensin kuljet harjua ees taas, sillä siellä
luontoäitee sinua sylissään syvästi keinuttaa, sillä
niin on komia punkaharju, ettei se sydämmestä koskaan jää,
vaan sinne ain palaan, jos en jalan niin mielissäin, yhä vain,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti