syysilme on
vanhan riihen värinen,
siniharmaantunut aikajainen,
pitkänkesän kuvajainen
sillä se on
luovuttanut satonsa,
odottaen pitkäntalven
aamuaan,
kevään riemukasta hetkeään
jolloin se eloon herkiäis,
kukkaan kaniinpaan puhkeais,
tähkäpäihin satoisiin,
tuhansittain silmukoituis
sitä se odottaa
siel tienpientareella
variksenpoika harjallaan,
käpytikka orrellaan
syys on hetki
jolloin ihminen on
paljaimillaan,
niinkuin luontopuutkin,
sillä on aika jolloin
.olet mitä olet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti