syksyllä elämä on
autioitunut,
sillä linnut poispäin lentäneet,
lomarannat autioituneet,
kirkollakin vain
vanhuksii ja kylän viimeiset nuoret,
muttei pappia,
sillä hän meni suurimmille apajille
pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti