koko ikäänsä
vihoitella,
tyhjää
rakentaa, vaan pyrkiä hyvinsuin,
suinpäin
parempaan,
valoisempaan, sinne missä sulasopu
leivittyy päivällisen päälle ja tyyny
tyytyväisenä nukuttaa pitkänpäivän
raatajaa
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti