elämä syntyy aamuista,
hetkistä jotka
katsovat auringonselälle
joka verhon rakosest pilkistää
elämä kuolee silloin kun
päivät eivät muiksi muutu,
askeleet eivät etene,
mieli pyörii yhdessä hyttysessä
elämä on
ihmisen kunniakierros,
niinkuin muillekkin,
metsänpuille, kukkasille,
pikkupikkulintusille,isommillekkin,
sillä me kaikki olemme aamuauringon
tuliaisia,iltaruskon poisviemiä
mutta me tulemme uudelleen,
tulemme jonakin aamuna
verhonrakosesta jonakin muuna,
sillä samaa kuorta ei saa kahta kertaa
käyttää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti