kun kahtelen itteeni,
vertaan tietysti
samanikäisiini,
kun näen rypyttyneet kasvot,
näen ihmisen joka on elänyt
siksi,en peittele itseänikään,
elämä on antanut ja ottanut
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti