baarin tarina...

Baarissa puheensorinaa,
tarjoilijat kiiresiä,
tilaan juomani.
En tunne ketään,
en kunnolla itseänikään,
siksi kuulostelen
laitapöydässä.
Ihmisiä sisään soljuu,
toiset
lähtevät,
kasvot eivät jää
mieleeni,
on perjantai,
viikonlopun alkajainen.
Puhelimeni soi,
tuttu.
Jutustelimme niitä näitä,
hänkin
ilman tuttuja.
Hän pyysi mukaansa
mökilleen,
lupasin lähteä, häntä
odottaessani otin viellä uuden
juoman.
  Nyt on puolivuotta
kulunut,
istun juomani äärellä,
samassa baarissa, jonne ystäväni soitti.
Nyt minulla on
yksinäisempää,
ystäväni menehtyi, kun
silloin tuli hakemaan minua.
  Hän liukastui rapullaan,
löi päänsä rappukiveen.
  En itke,
en hymyile,
olen ja tilaan juomani.