lauantai 21. helmikuuta 2015

haavat...

Haavat, syvemmät lemmen
lumpeenkukkien viiltämät,
pienemmät,
naarmuja elon kaislikoista.
Sydämmeni huudattaa,
haavat arpeutuvat,
mutta vuotavat,
tavan takaa mieltä
itkettää,
iltkua jota en valoisina päivinä
itke,
vain haavojani
peitellessäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...