keskiviikko 25. helmikuuta 2015

keskiyö...

Keskiyö,vanhan päivän puolella
kuitenkin.
Puolikuu loistaa
tunteitaan,
pilvet välillä
häivyttää,
mut yhä vain tunteet
keskiyön.
Hiljaisuus,
luonnon helmassa,
kuulen vaimean tuulen,
aistin
lumen hengityksen,
kuun loistekin lempeästi kuiskaa ,
pimeys
tunteitani kajottaa,
ihastelen hiljaisuutta,
tunne on satujenlaaksosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...