perjantai 20. helmikuuta 2015

hymyilisin....

saanhan sinulle hymyillä,
hymyilisin, koska olet sen
luontoinen, elämäni
mukavainen, et surun häivää luokseni
kerrytä,
ain kaiken hymyn kaaressa
elämöit.
  surun hetketkin kohtaloitais,
mut hymysi
taluttaa ne ulkoeteiseen,
pois päivästäs.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...