lauantai 21. helmikuuta 2015

lähdit...

sinä lähdit,
lähdit sanomatta,
hyvästisi jäivät sanomatta.
 mietin miten
jatkan,
olimmehan aika tovin
elämässämme,
suunnnitelmatkin huomista kohden,
nyt
katselen yksin
huomista.
  en katkeruutta kaivele,
mut huomasin, etten minäkään
kaikkea ymmärrä,
vaikka ennen lähtöäsi luulin.
voi hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

muoviset lehtipuut,,,

  elämä on peräisin luonnosta ihminenkin,siksi muoviset pensaat kukkaset kauppakeskuksessa  masentavat