aamu sarastaa,itäinen taivas
päivään kuljettaa,
elon kirjavaa, luomoavin revontulin
aurinko päivänselällä kulkeutuu.
Ikihonka metsän reunassa
ikiajat sarastusta seurannut,
runkonsakkin kohti lumoaan
taivuttanut,
nytkin lintuparvi yönsä yöpynyt
sen oksilla vahvoilla,
monen tuulen tuivertamilla.
elämäni aamu,
tänäänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti