sunnuntai 22. helmikuuta 2015

kummun aarre...

Kiertelen  hautausmaalla,
kiillottelen nimiä,
sukuni alkajaisia,
pyyhin ajan sammaleet,
asetan kukat,
annan mieleni
kummun hyvyydelle, hälle
läheiselleni,
sukuni
kunniakkaalle, hyvyyden ja
rakkauden ihmiselle,
joka yhäkin elämääni
ohjailee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kaikesta pääsee,,

kaikista pääsee yli, paitsi ei lumpeenkukan kauneudesta, kanervikon tuoksuista, jotka ikimetsän metsälampea komistavat