sunnuntai 8. helmikuuta 2015

kotimökkini...

En lainkaan suurissa pöydissä
istunut,
en antimia
nauttinut.
Kotimökkini suojassa
olen
elämänaikaani suojellut,
rakkauttani
odotellut.
Metsä suojelee,
suo suopursuillaan
tuoksuttaa eteiseni.
Kotipolkuni on
luonnon kiemurainen,
minun tallaamani,
olen syvällä
itsessäni,
elämäni
kotona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...