torstai 12. helmikuuta 2015

kuulas aamu...

Kuulas pakkasaamu,
taivaanranta huomentaa,
komiasti itseään
näytättää.
Kevättä ilmassa,
sen tuoksu pajunkissoilta
näyttää,
sireenien silmut justiinsa
lehteen itsensä pukkaa.
Vesilätäkkö, nyt jääpinnalla,
kuvastaa kasvoni,
joita ei sivukuvasta omiksi
uskoisi.
Jalkani tahtoi jäälle
astua,
ihanasti ritisi,
kuvanikin
hymyili.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...