tiistai 17. helmikuuta 2015

nälkämaa...

Näläkä ei tuntunut asettuvan
aloilleen,
vetelin kaikki nykypäivän herkkutuotteet,
mutta yhä maha
kurnutti nälkä ikävää.
Vihdoin hernekeittoa
älysin keitellä.
Voi poijaat, ja tyttöset,
mieleni pieras tyytyväisyydestä
nälkämaasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pursuaa,,,

katso asioita itsenään, äläkkä tee niistä pienempiä suurempia, sillä silloin ne pursuavat käsittämättömiin