Varjoisat metsätaipaleet,
ikihonkien suojatessa,
kanervien tuoksuessa,
niillä minä mieluusti
elämääni
siemailen.
Elämän tuoksut,
kuivan kankaan
sinfoniat
auttavat minua
ymmärtämään elämääni,
tätä minulle tarjottua.
Puolukanvarvut
punaposkineen hymyilevät,
maistan,
elämän hyviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti