maanantai 19. lokakuuta 2015

ainoatain....

Kuljen juhannuksesta juhannukseen,
kellotkin siirtelen.
Tänään On Päiväsi,
tällä tavoin aloitan aamiaiseni,
sillä eihän minulla muutakaan,
hetket, jotka saan elää,
 ovat elämän komeimmat.

Synkkyydet varjojaan luo,
pusken läpi,
mut
jos voin,
kiertelen,
en halua tuhlata ainutlaatuista
hetkeäni,
tätä ainoatain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...