maanantai 19. lokakuuta 2015

kävelen...

Kävelen, vaikka on autokin,
ulkoilen, vaikka avokattoinen.

Luonnon tuoksut,
elämän ruokahalua,
aistit heräävät,
elämän perusasiat
hymyilevät,
avo-autoni on
hautajaiskulkueeni
etummainen,
siksi
mieluiten kävelen ja haistelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mikään ei ole ikuisuutta,,,

mikään ei ole ikuisuutta,ei sekään, sillä uudet keväät silmuttavat uusien alkuja,heitä jotka aikansa ovat ja sitten vilkuttavat,kunnes jälle...