maanantai 18. joulukuuta 2017

kylänraitti...

kävelen kylänraitilla,
huopatöppöset narskuvat ja nenänpäätä
pakkanen nipistää,
kuljen tuttua reittiä,
jokapäiväistä
lenkkiäni ja nostan peukkua luojallein,
että soi mulle
tähän mahdollisuuden,
sillä
toisinkin voisi olla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...