keskiviikko 13. joulukuuta 2017

maalaispoika...

kiertelin katuja kylmiä,
istuin puistojen penkeillä,
jotka eivät tuntuneet miltään,
olivat kilpailutettuja kiinalaisia,
joissa tuntui yhäkin orjan tuoksu,
mun tuli niin ikävä kotopuolen kantoja,
joissa tuoksui reilun ihmisen pihkainen hymy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...