kiertelin katuja kylmiä, istuin puistojen penkeillä, jotka eivät tuntuneet miltään, olivat kilpailutettuja kiinalaisia, joissa tuntui yhäkin orjan tuoksu, mun tuli niin ikävä kotopuolen kantoja, joissa tuoksui reilun ihmisen pihkainen hymy
ihminen ei pääse kuuhun yksinään, sillä hän pystyy ihekseen rakentamaan vain itsensä verran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti