hyvin
pahoinkaan
olen vain hetkiseni
aamun
illan ja yön
pituinen,
kunnes näen elämäni
kevään
kevään jossa tähteni
loistavat
maanantai 31. toukokuuta 2021
kesäänpäin,,
vain silloin tunnet
syvemmin,
kun
näet
purosten virtaavan kesäänpäin
pitkästä talvesta
poispäin
vuolaanvirtoina kevätsäässä
solisevan
tuhisten purottuen
elämänvirrassaan lorisettelivat
pitkän talven pientareilla
ankeitten aukioiden kankahilla
sunnuntai 30. toukokuuta 2021
jospa ymmärtäisimme,,,
jospa ymmärtäisimme
ettemme ole
elämän
ydin
jospa ymmärtäisimme
ettemme ole
pysyviä
jospa ymmärtäisimme
ettemme ole
ainioita
niin silloin näkisimme elämämme
toisin silmin
hetken,
jolloin olisimme jotain suurempaa
kohmeloinen,,
olen käynyt kuhmoisissa,
elänyt kulennoisissa
ja viettänyt elämäni
kohmeloisen,
olen käynyt muuallakin,
elänytkin,
mutta noissa paikoissa on
elämäntuntua
mahdoton,,,
kun tavoittelet
mahdottomuuksia,
kutsu ne luoksesi,
tarjoa
parastasi ja katso
heitä suoraan sydämmensilmiin
ja esittele asiasi,
sillä vain siten tavoitat
mahdottomuudet
sanottavaa,,,
kun on paljon sanottavaa
ei ole sanoja
on
vain paljon katsottavaa
niitä
sanoilla kuvaamattomia
olen,,,
olen
elämäni kokoinen
näköinen,
olen öitteni vartija
päivieni valvoja,
olen peilini kuvajainen
arkielämäni toimija,
sillä olen syntynyt
alkuajan ihmisistä
joita en sen kummemmin tuntenut,
mutta sen rimpsun
viimeisemmät olen tavannut,
äitiäni ja isääni enemmänkin,
siksi olen
.tämän näköinen.
elämäni kokoinen
peilini kuvajainen
lauantai 29. toukokuuta 2021
ensikertalainen,,,
jokainen ihminen
on
ensikertalainen,
paitsi
uudestisyntyneet,
he
jotka osaavat kääntää
asenteensa
keväinen aamu,,,
keväinen aamu
ennen linnunlauluja
on hetki
jolloin
koet
itsesi,
näet aamunsarasuksen siristyksestä
mielesi
joka haluaa
olla
olla vain
keväinen aamu
ennen äänten heräämistä
on
hetki
jolloin olet paljon lähellä
luontosi sylissä
elämäsi edessä
keväinen aamu
ennen
kuin pukeudut menemään
on hetki josssa ei sanoja laisinkaan,
on vain tunne,
se syvin joka elää näistä hetkistä,
hetkistä joissa ei ääntäkään
kielonkukka,,
kielonkukka on
suvivirren
kukka,
keväisen herkkä
luonnonkukka joka saa
elämän kukkimaan
aatokset syttymään
suvimielelle aatostumaan
ihastella,,,
et voi kaikkea
syliisi ottaa,et puoliakaan
vaan sinun
täytyy vain ihastella,
katseellasi rakastella,
mielelläsi hyväillä
perjantai 28. toukokuuta 2021
aattele,,,
en ma suuria
aattele
pienenpieniä vainen,
ja niitähi
ku
kohalle kopsahtavat,
sil meen niinku
luontoni ohjaa
suitsillaan vetelöö,
luontoni
tuo vienotuulinen mieleni
myrskymerinen tahtoni
mahtini suuremmoinen
tahtoo
en ma suuria
aattele,
sillä olenhan luojani murunen
elämäni kävelyttäjä
arjenpyhän pyörittelijä
suvikelien naatiskelija
ruskaretkien keräilijä,
hiihtäjä hohtavil hankisil
eloni taipaleil
en ma suuria
aattele,
meen vaan
ja illalla tuun
kotohoin,
hyppään ihteni haalareihin
naureskelen päiväni töille
tekemättömille
niille jotka minua elättävät
kutisuttavat ja raavittuttavat,
naureskelen ja itkustelen,
sillä enhän
ma
suuria aattele,
arjenpyhäni kokoisia vuan
padasjoen satama,,,
aamuusvainen
padasjoensatama tuoksuu
kaislikolta,
sen utuinen ilme hymyilee
aamuauringon sarastaessa ja
saattellen kalastajat saaliinein laituriin
jossa heitä odottavatkin kalakauppiaat jotka
saavat torikojuihinsa myyttävää
lokkiparvi seuraa kalastajia
sillä he ovat tottuneet näiden
tarjoavan heille aamutuoretta
päijänteen maukasta muikkua,
siikaa tahi körmyniskaista ahventaan,
joutsenpariskunta seuraa seuruetta
kauempaa,
sillä heitä kiinnostaa nyt enemmän
pesäntekopuuhat, sillä onhan pian
suven yötönyö, jolloin elämänliekki liehahtaa
torikahvilassa tuoksuu aamukaffeet,
itse leivotut munkkirinkelit
ja vitrinissä houkuttelee kauniin maukkaat
leivokset joita torikahvilan pitäjä on
hartaudella leiponut
toisessa kojussa mummo myy kutomiaan
sukkia,mattoja ja villapaitoja, on siellä
myös komioita käsineitä ja pipoa,hattua
ja muita kudonnaisia
kolmannessa kojussa paikallinen
leipomon tuotteet kutsuvat luokseen,
suorastaan vetävät sinne,
sillä niin hyväntuoksuisia
on
tuottehet nuo
neljännessä kojussa
romaaninainen ennustaa
tulevat
ja eiliset,
hänen luokseen on pitkä jono,
sillä tuo ennustajaeukko on
maankuulu mata-hari
viidennessä kojussa paikallinen
puunveistäjä myy tuotteitaan,
siellä on karhua,
kettua ja muuta
luonnon eläimistöä,
mutta kaikkien silmät
iskeyryvät ensiksi upeaan
kotkaan jonka veistäjä on taiteillut
niin ettei sitä elävästä erota
kuudennessa paikallinen
alkutuottaja myy tuotteitaan,
kasvimaansa luomutuotteita,
joita ei saa hybermarkettejen
tiskeiltä, koska siellä olevat tuotteet
ovat kauempaa tulleet ja ilmeeltäänkin nahistuneet,
mutta tämän kojun tuotteet hymyilevät raikkaudellaan
kojuja on viellä kymmenkunta,
kaikissa niissä myydään
paikallisuutta,
tuota padasjoen erikoisuutta,
sahtivierrettä
ja kylkiäisenä
erinomaista opastusta sahdinteon
salaisuuksiin
toria hallitsee monitoimi-kirjasto
jolla on padasjoen henki ja sielu,
täältä saadaan lainaksi
kirjat ja muut ajanvietetuotteet,
sieltä voidaan vuokrata
liikuntavälineitä ja saada opastusta
kunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
kirjaston toisessa siivessä toimii
ravintola joka herää illemmalla
tansimusiikin tahteihin
ja päivemmällä toimii
maukkahien ravintolapalveluitten
pitopöytänä.
padasjoen kaksi kansallispuistoa
esitellään kirjaston eteisaulassa
ja sieltä saa opastusta kumankin
luonnonkauniiseen kohteeseen
sataman ylärinteellä
sijaitsee majoitusliike,
joka on sekin erillaisempi kuin
tuhannet muut yöpymiskohteet,
sillä sen teemana on kivikautisten ihmisten
elämänrytmi joka on soviteltu nykyaikaisuuteen,
mutta kun sen petaamalle vuoteelle nukahtaa palaa mieli
alkujuurilleen, niille ajoille joille esi-isämme nukahtivat
samalle rantakaistaleelle
lohduttaja,,,
kaikkien jälkeen
koittaa
hetki
jolloin hymykin
itkee
ja etsii
lohduttajaansa,
tuota elämän murjoamaa
iteeään
ne unelmat,,
ne unelmat jotka
eivät syty
hetkessä
haluavat tulla
luoksesi silloin kun olet
~heikoimmillasi
torstai 27. toukokuuta 2021
omana työnä,,,
jos tehtäisiin
enemmän
💪 omanatyönä
se näkyisi kuntakuvassa,
sillä ulkoistamiset karkoittavat
-lähimäiset-
ajatus,,,
ajatus syttyy
mielenleimahduksesta
tunteitten tuoksinnasta,
siksi ne elävöittävät mielenlaatua
ja sytyttävät hyvän elämän pientareita
pienenhetken olijainen,,,
ihminen on
luojansa oksalla
istujainen,
pienenhetken olijainen
joka päiviänsä laskeskelee
mietiskelee
aikaansaannoksiaan oksentelee,
sillä ihminen on
luojansa oksajalla istujaisista kitukasvuisin,
semmoinen pikkutyyppi
herraskainen
toisten siivillä
keijuvainen
joka herrastelee olemattomuuksillaan
jota luonnon viisaimmat väistelee
arjen hetket,,,
elämä on
arjen hetkiä
tuokioita jotka satuttavat
koskettavat
ja kylmästi jättävät,
sillä niillä on kiire
huomiseen
heijastuu,,,
meriä ei enää
ole
sillä kaukorannatkin
lähentyneet,
suuret merten selät
tyyntyneet,
peninkulmat pitteytyneet
olohuoneisiin verhottuneet
sillä
kaikki
googlesta lähemmin heistuu
nuorten elämä,,
nuorten elämä on pieniä
lyijykynän sommitteluita
ruutuvihkoon,
ne ovat haaveita
jotka alkavat
aikuisena
keskiviikko 26. toukokuuta 2021
ikuinen kevät,,,
elän ainaista kevättä
syysiltojen kajoa
talvisii hankisii
suviniittysii viljavii,
elän joka hetken
kerrallaan
ja
aamujen jälkeen
toiset mokomat
elän itsessäni
sinusta
elämäni keväästä,
elän
vaikken aina
pystyssäpäin olekkaan
en osaa kuolla
sillä silloin ei olisi
enään mitään tehtävissä
ei enää
tuomentuoksuista
kevättä
lorisevia purosii
lintujen laululeita,
ei edes varhaisaamuja
jossa
luontoäidin lämmin syli
luokseen kutsuis
elän ikuista
kevättäin,
elän silloinkin
kun terälehteni
syysunelmiin laskostuvat
risteytymä,,,
olen karjalaisen ja
savolaisen
heimon
~risteytymä
jota maailmantuulet
tuuletelleet
kohtalon rappuset
kävelyttäneet
kevät,,,
kevät saapuu
hymyillen,
pikku pikku
hissuteluilla,
narisemattomilla ovien
aukaisuilla
tuoden tullessaan
luonnontuoksut
luonnollisemmat
loristen purosten virrassa
sinivuokkojen lehtoon,
jossa elämänpuut kukkivat
kevät on syntymän
juhlaa,
se on luomisen hetkiä,
aukenevia mielenmaisemia,
tuomenkukan tuoksuisia,
tunnelmia
jotka tahtovat
syliin
ahneus,,,
ahneus juoksuttaa
nälättää ja väsyttää,
liihotuttaa,
mutta aina se on yhtä kiehtovaa
saada lakkasuolla se viimeinenkin
ämpäri kukkuroilleen
elinkelpoinen kunta
elinkelpoinen kunta
maksaa syntymästä
ja kuolemasta
sekä
pitää näiden välillä
ihmistä kuin kukkaa
kämmenellään
rakkauden kukittama,,
elämäni kaukomatkoillakin
näen sinut kielonkukkain
rakkauden kukittaman
sydämmein katseen,
sinut joka olet
kulleronkukan
tuoksuinen
käteni syliisi taipuisi,,,
käteni syliisi
taipuis
jos vaan sinuun
ylettyisin
huuleni huuliisi
suuteloituis
katseemme toisiimme
naulautuis
,,jos vain sinuun
ylettyisin
sinut itseeni
liittäisin
hellin mielin
saattelisin,
tunteillain peittelisin
jos vain käteni
ylettyis
sade,,,
sade on tyynenilman
pisara
elämän kyynel
joka elämän purosina
lorisee
vienomielisenä
lätäköityy,
koskina kuohuvina
vaahtopäänä tuhisee,
sade on
hetki jolloin
mieli räystään alusille
halajaa
sateenvarjoa hamuaa
ja kumppareita jalkaansa
kiskoo
tiistai 25. toukokuuta 2021
kengätön ihminen,,,
kengätön ihminen
on
varovainen
päivän valossa,
mutta yötämyöten hän juoksee
karuilakin
tunnelmilla
askeleilla
joissa huokuu hänen jälkensä
rakentamattomat
piirteensä joita hän
piirtelee
tyynenillan lammen pintaan
jossa kulleronkukat kuvastuvat
maanantai 24. toukokuuta 2021
leutojen miettehien lahdelma,,
synkkien laaksojen
takana on
lahdelma
jonne voit rantautua ja antaa
leutojen tuulien pyyhkiä
synkänmielen
aattehia,
noita kauhioita miettehiä,
arjenpyhän ikäviä,
siellä saat ne
hymyksi kääntymään,
elämäniloksi taipumaan,
siksi
sinne sun täytyy soudella silloin,
kun mielenhymy katoaa ja
synkkyyden vuoret kohoaa
varustautua vanhuuteen,,,
ihmisen tulisi varustautua
vanhuuteen,
siksi hänen tulee
jo tarpeesi varhain
lyhentää askeltaan,
katsella vanhuudenpäivilleen
pesäkoloaan
ja sopia kaikki riidat
ja kinanpoikaset,
sillä
vanhana et enää
jaksa turhaa liikettä ottaa
piru,,,
ihmiset kuuluvat
samaan heimoon
kun
luonnonpuut
kukat ja maan matoset,
mutta
ihminen erottuu muista
karsimisintonsa
vuoksi.
ihminen onkuin
piru
viikatteensa kanssa
joka heiluu siellä
täällä ja niittää
viatonta satoa
ihmisestä kasvaa
toinen ihminen ja pitkän ajan
kuluttua heitä onkin
koko
seurakunnallinen ja pari
pakanaa kaupan päälle.
yllä,,
en itseäni
pidemmäksi yllä,
mutta jos juoksen
kovin
kerkiän katseesi luo
jos unelmieni kuutamo suo
kylähullut,,,
kylähullut olivat
parasta sakkii,
sillä he tekivät
mahdottomista mahdollisia,
toisin on nyt,
sillä kaikki ovat
hoidossa
sunnuntai 23. toukokuuta 2021
venyvä ihminen,,,
venyvä ihminen
on
luonnolleen
paras,
sillä hän taipuu kulloisiinkin
olosuhteisiin
.luonnollisesti .
kun taas maatuneet tyypit
kehräävät ikiuntaan
ja ylijäykät eivät
taivu edes
kylelleen
ihminen jolla ei ole nimeä,,
ihminen jolla ei ole
nimeä,
on vapaa
ihminen,
niin vapaa ettei häntä yhteiskunta
voi hallita
tavallisen ihmisen elämässä,,
tavallisen ihmisen elämässä
tapahtuu tavallisia
asioita,
niitä jotka
vaativat
-veronsa -
iltahämärän hetki,,,
tänään en näe huomisen
iltahämärän
hetkeä,
en puolikastakaan
en aamusarastuksen
kajastusta
en sillä en
omista yönselän avaimia
joilla pääsisin huomisiin,
viereesi keinumaan
kaunista ääntäsi
kuulemaan
lämpöistä kättäsi
pitelemään,
vaan olen juuttunut
aamuruskon sarastuksiin
päivieni ahdistetuksi
nykyisyyteni
alamaiseksi
en ole onnen hyväilemä
en puolikastakaan
vaan
kohtaloni
kuvajainen
joka on saapunut
matkansa pääteasemalle,
sinne josta huomaan
sinun lähteneen
kunta valvoo,,
kunta valvoo
ja rankaisee pienimuotoisen
roskien polttelusta,
mut
huit hait
välittää
maisemien roskaamisista,
ihmisten tekemisistä
kaatopaikoista
elämä on kaunis,,,
elämä on kaunis,
mutta emme aina
sitä huomaa,
sillä mielentaakkamme
on joskus näkemättömän suuri,
se onkuin jerikon muuri,
mutta aina tulee se hetki kun
huomaat taakkas keventyneen
ja kauneuden palanneen
se ottaa aikansa,
hetkensä,
siksi tee voitavasi
ja ole ja elä vaikka
viimeisillä pohjarippeilläsi,
sukusi lahjoittamalla sisulla ja
mielenlaadulla,
niin viimein huomaat
elämänkauneuden pilkistävän
ihminen on luotu muovautumaan
elämänsäässä jos toisessakin,
ihminen jalostautuu kestävänkehityksen
lailla, mutta se ottaa aikansa ja yksi ihminen
on tässä ketjussa vain yksi lenkki ennen toisia
ihmisiä
elinkelpoinen,,,
ihminen on
elinkelpoinen
karuissakin kohtaloissa
epätasaisessa elämänpoluillaan,
hymyttömissä päivissään, mutta
ilman eilisiä hän ei tulisi toimeen, sillä
ne näyttävät hälle huomisen ilmansuunnat
lauantai 22. toukokuuta 2021
luonnokkaat,,,
ihminen on
luonnoton kuluttaja,
kestävänkehityksen
tuhovimmainen
ahmiaja,
sillä he
syövät yli oman tarpeensa
luonto,,,
luonto on
osa meitä,
me osa sitä,
talousmetsiä
tehohakkuita,
liiallista karsimista,
eikä siellä ole useinkaan
kestävänkeityksen tunnelmaa,
sillä olemme osa sitä,
se osanen,
joka on
luonnoton
kuiskaten sanotut,,,
kuiskaten sanotut
on
lainattuja
sanoja,
toiset jopa
tunteettomasti varastettuja,
kuntaas ääneen sanotut
ovat tunteen tulvimia
ihastuu,,,
ihminen ihastuu
usein
itseään
kauniinpaan
isompaan,
lihaksikkaampaan
vain siksi että hän etsii
huolettomampaa huomista
puutteen keskellä,,,
eläminen on
mukavinta
puutteen keskellä,
siellä jossa ei ole
~vähävaraisia
upporikkaita
joilla on
joka hetkelleen
avustaja
ja joiden jokainen pulma
ratkeaa rahalla,
tuolla pirun katalalla keksinnöllä
evon tiedekansallispuisto,,,
ihmisen elämä
on
hetkenpätkä,
lyhyempi kuin leutotuulten
liidättämän luontolinnun,
sillä se ei pidä
hautajaisiaan koskaan,
käy vaan
keväisin pesimässä
~evon tiedekansallispuistossa
perjantai 21. toukokuuta 2021
elävä kuollut,,,
ihmisen tulisi olla
elämänsä mittainen,
vahva
ja taipuvainen,
sellainen tuulessa heiluja
joka kestää kesät talvet
ja poutasäät,
eikä nykyisennäköinen
hapan suurisuu
joka on
yhtäkuin
elävä kuollut johon
ei tartu tuholainenkaan
kun aika jättää,,
kun on aika jättää
hyvästit en
puhu mitään,
katson vain,
katson ja meen,
sillä niin on helpompaa
jäljelle jääville,
heille jotka odottavat kohtaloaan
suppari,,
ihminen on
olosuhteittensa
juoksupoika,
pieniväkkärä ja vähään
tyytyväinen,
paitsi silloin kun ylenee
vanhemmaksi olosuhteittensa
suppariksi
on onni elää,,
on onni elää
keväänaamussa,
olla hengittää
kevätsäätä,
kevättä jolla on
eläväinen mieli
silmukoilla palmikoitu
aamuusvainen hymy
joka tarttuu
varjonmaidenkin
taa
niihin hetkiin jolloin
mieleni itsessäni
pyörii
hyörii
eikä valonpisarakaan
luoksein pilkistä
käki kukkuu,,,
käki kukkuu kuusikosta
tuolta ikimetsän
kainalosta
evon selkosilta
jossa luonnonrauha kukkii
luonnollisimmillaan,
siel tyynenä heijastuvat
metsälammet tarjoavat
luonnollisen paikan uiskennella
vesikasveja ihastella
kulleronkukkien tuoksua
haistatella,
siellä
kalamiehen kupu ahkerasti
pompottaa
ja mieli saa hetken rauhan
jota luonnonvienotuulet
tuudituttaa
torstai 20. toukokuuta 2021
juureton,,,
ihminen on
juurettomampi kuin
ikipuu,
siksi he liitelevät
siel
tääl,
kuntaas ikipuu paikallansa
seisoo,
kunnes elonkorjuu
koittaa,
mut viel
silloinkin se
juurevana huomista
ylläpitää
evon tiedekansallispuisto,,,
ikipuu on monessa tuulessa
heilunut
tuhansia lintusia
keinutellut,
jälkeläisiään tuuditellut
mutta nyt sitä
uhkaa moton kauhia
koura joka tahtoo
siitä energiaa tehdä,
hakkeeksi silputa,
juuriltaan repiä,
mutta ikipuu ei helposti
taivu,
vaan lähettää
tuulten mukana viestin
eduskuntaan ja pyytää
valtionherroilta apua
karuun
kohtaloonsa
vuodet toisiksi vaihtuvat
kunnes luontoaktivisti
esa kärhä tuo viestin
ikipuulle että olet saanut
ikirauhan elämälleis
kuten koko evon tiedepuistokin
se hetki on tunteellinen
tuokio,
luonnollisimmasta luonnollisin
ja koko ikimetsä onnenkyyneleitään
vuodattaa,
metsäpurokin hymymielellä lorisee
ikisuon hetteikössä,
sammalpeitteen viidakossa
ja sen suojassa
asustavat
luomakunan pienimmät
ihmiskunnalle kumartavat
sillä tämä hyvittää kaiket entiset
karsimiset
ojittamidet
ja luonnottomat
aukkohakkuut
sekä
hyväksikäytön
~silppuamiset
tästä alkoi vienotuulen
säestyksellä kaunis ja
sopusuhtaisen
luonnollinen
rinnakkaiselo
ihmisen ja luonnon
paremmassa huomisessa
näin menestyvä kunta elää,,,
kaikkea voi toivoa
haluta
halata,
mutta ne onnistuvat
vain
osallistumalla,
toinen toistaan tukemalla
kunta menestyy vain
ihmisistään
vierailijoistaan,
heistä jotka avaavat
yrittäjien ovia,
heistä jotka käyttävät sosiaalisia palveluita,
heistä
jotka viettävät kunnassa
enemmän tahi vähemmän
aikaa
siksi kunnan täytyy
pyytää
ihmisiä luokseen,
omia heidät ystävikseen,
tarjota yrityksille toimintaedellytyksiä
avata ohikulkijoille
elämyksiä,
paikallisille pidempiaikaisia,
ikiasukkaille
ikuisia,
sillä vain se kunta joka elää
ajankulussaan houkuttelee
eläväisiä,
toispuolisia
pientareilleen
tie,,,
mulla on vain yksi tie
elämäni tie
joka vie
minne vie,
mutta sen haluan kulkea
ominpäin
navikaatorinain
omatuntoin ja
sydämmein tunteet
ja jos vaikka joutuisin
helvetin reunalle kiikkumaan
hymyilisin,
sillä olihan tämä mun oma tie,
jonka tuntojein kanssa kuljin
kunnan luonnoton tie
luonnoton on kunnan tie
luonnoton on kunnan tie
jos se sulkee oven
elämäntuulilta
jotka haluaisivat
pientareilleen
laskeutua
jos sulkee oven
huomisilta
heiltä jotka eivät
kuulu
~sukuun
keskiviikko 19. toukokuuta 2021
vauvana punnitaan,,,
vauvana punnitaan
vanhuksena punnitaan,
läpi elämän mitataan,
jotta olisit elinkelpoinen
ihminen on oppinut
syynäämään
toista ihmistä,
siksi että meillä
on sisäsyntyisesti
syynäämistauti
jos ihminen olisi
syntynyt
vanhuksena,
niin elämänura ei olisi
kestänyt lapsuuttakaan ,
joten parempi näinpäin
että punnitaan ja
mitataan
kuntoa kohotellaan,
kulmakarvoja kohotellaan
ja
naapurin uutta autoa
vahataan
Helsingistä väki pakenee Padasjoelle,,,
helsingistä poistuvat tuotapikaa
kaikki kynnelle kykenevät,
sillä eihän täällä enää kivijalkakauppojakaan,
kuten
padasjoella,
joka on pian on kahden
kansallispuiston
pääkaupinki,
eläväinen ja
ihmisen kotopesä
elämään kyllästyneet,,,
elämästä yltäkylläistyneet
ihmiset eivät ole
huomisille
avoimia
siksi valmiiksi maatuneita
päättäjiä
pitäisi
yleishyödyllisistä
syistä
vaihattaa
sellaisiin ihmisiin
jotka ovat
-elämännälkäisiä-
kunnat joissa
valta vaihtuu
vaalikausittain,
on
huomisilleen mahdollisuus
saatanan vätystelijä,,,
ihminen on
jalostautunut
jokapäiväiseksi
-hempukaksi-
elämän oksattomaksi
saatanan vätystelijäksi,
joka nuolee nuoltuja varpaita
jotka on kiinnitetty
tekopyhimykseen,
herranretaleseen
joka on munaton
hajuton
tällä munattomalla hempukalla
on
jalometallia sormissaan
ja tilillä riihikuivaa
rahaa
jotka tämän vielläkin
kierommat esimulkut
varastelivat
rehellisimmiltään
tämä kieroilijoiden
jälkikasvun
kuvajainen
on
nyt politiikan huipulla
ja kuseksii
marionettejensa
varpaille joita
saatanan vätystelijät
nuolevat
elämänopas,,,
ihminen joka tarvitsee
jatkuvasti
elämänopasta
on
kasvanut liian nopeasti ,
sillä
elämään oppii vain
elämällä,
tasaisen jokapäiväisesti,
kaatumalla ja rinteitä
kiipeämällä
.menemällä.
menemällä huomisiin,
uusiin koitoksiin,
.elämällä.
olemalla,
virheistään
oppimalla
enemmistön päätöksillä,,,
enemmistön päätöksilä
päätökset tehdään,
joten on tärkeää
~ettei vähemmistö
ole enemmistönä
tiistai 18. toukokuuta 2021
hetket,,,
hetket jotka
menevät
jälkiäjättämättä
ovat suojelusenkeileitäsi
jotka menevät ja tulevat
havaitakseen että voit hyvin
tuuletella,,,
kaikissa ilmansuunnissa
puhaltelee lauhat tuulet,
vaikka joskus ilmojenkin
tunteet tahtovat ihmisten
lailla
~tuuletella
maanantai 17. toukokuuta 2021
vaaleissa pärjätään,,,
vaaleissa pärjätään
viisailla
sanoilla.
sanoilla jotka on
rannalle jääneiltä kopsattu
sunnuntai 16. toukokuuta 2021
johtohahmo,,,
ihminen joka seisoo
jonon kärkenä
on
johtohahmo,
ihminen joka suojaa
jälkimmäisiään,
luoden perimmäisille
elämäntien
yrittäjät,,
ihminen on yrittäjä
luonnostaan,
sillä ilman
tuota ominaisuutta
häntä ei olisi
-ollenkaan-
toiset ovat suurempa
kuin toiset,
mutta jokainen ahertaa
elämänsä eteen
-luonnolleen
jatkumoilleen
ihmiset on ovat merkitty
kommunisteiksi
porvareiksi
ja niiden
himmeimmiksi
variaatioiksi,
mutta kaikki ovat
-yrittäjiä
itsensä ylläpitäjiä
PADASJOEN kuntavaalit,,
kuntavaalit ovatkuin tarjotin
jossa on jo maisteltuja,
uuden kiehtovia
ja myös täytepaloja
tarjolla
elämän jatkuvuus tarvitsee
uusien kuroittelijoita,
ihmisiä
jotka katsovat
myös vaalikauden yli,
siksi
kannatan
evon
tiedekansallispuistoa
kaksikymmentä yksi päättäjää
on
joukkueellinen joka
yhteen hitsautuessaan
on team
joka pystyy
nostamaan Padasjoenkunnan
asemaan johon se luonnollisesti
kuuluu
lauantai 15. toukokuuta 2021
valta,,,
valta on
kamala ase
hallitsijalle joka ei
hallitse tunteitaan
herranvalta on
pakanoiden
tuhoase,
tosiuskovaiset taas kuoleentuvat
internetistä,
muut seilaajat
verkkokauppa ostoksistsaan
valta on
kamala ase
hallitsijalle joka ei
ole käynyt koskaa
evon tiedekansallispuistossa,
sillä sieltä löytyy
elämän valoisammat hetket,
retket joiden jälkeen valtansa
kukittuu luonnollisen
hallitusti
yksinkertaisemmin,,,
mitä yksinkertaisemmin
elät
sitä vapaammin
kuljet
turhantaakat
painavat
eniten
ihmisellä ei ole
luonnostaan
yhtään kohtalonsolmua,
vaan hän
solmii ne
turhamaisuudellaan,
siksi
monen elämä on sotkussa,
joiden avaamiseen
tarvitaan
yksinkertaista mieltä
avaimet,,,
tuhansien asioiden joukosta
löysin
avaimeni,
avaimet jolla pääsen itseeni,
siksi hymyilen
enkä sulje jäljestäni
ovia
ennen suljien
ja lukittauiduin,
en kuullut koputteluja
en itseäni enempää
elän avoimin ovin,
siksi minulla on
elämänneliöitä satoja
komeita mielenkartanoita
ja kaikki maailman rikkaudet
lähelläin
ja sinut,
sinut
elämäni kukkasein
on onni olla kanssasi,,
on onni olla kanssasi
on onni
katsoa keväistä
hetkeämme
joka kukittuu
onnentunteen kukkasilla
jotka katseistamme kukkivat
on onni
elää kanssasi
kohdata elämän ahtaammat hetket
.vapaammat hetket.
on onni
kohdata
elämänonni, joka ei lakastu
pilkkopimeässäkään
perjantai 14. toukokuuta 2021
tuomen tuoksu,,
leskenlehdestä voikukkaan
sinivuokoista tuomen tuoksuun
kulkee keväinen tie
joka suven suloisiin vie
torstai 13. toukokuuta 2021
kevät,,,
kevät on lyhyen kaunis
hetki
se se
luomakunnan
retki
syntymään,
kaiken alusta
alkamaan,
kevät on hennon kaunis
tuokioinen,
sinivuokkoinen
tuomen tuoksuinen
suven ensi askel
se syntyy
kevätauringon
noustessa
pitkän talven
väistyessä
ja muuttolintujen
tullessa
evon tiedekansallispuisto,,,
evon tiedekansallispuistoa
vastustavat isojen tahojen
metsästäjät jotka ovat
tottuneet ammuskelemaan
luontokappaleita
huvikseen
maapallukka
ihmiskunta pyörii
maapallollaan,
tuolla
pallukallaan
jota aurinko
lämmittää,
keväät ja suvet
säätelee
ja siinä sivussa
syksyt ja talvenselätkin
taivuttelee,
sitä myös
kuu unelmoittelee
miljoonat tähdet
tähdittää
~ja taivaanisä
suojelee
EVON TIEDEKANSALLISPUISTO,,
laulujoutsen
evon ikimetsän
metsäjärvellä uiskentekee
morsionsa kaa,
huuhkaha huhuilee
ikipuun siimeksestä
metsäjänis ketun kaa kilpasilla,
mut
karhuemo ei heistä välitäkkään
sillä hällä riittää touhua kahden
pentunsa kaa
joista toinen on oikea elämän
elohiiri,
jokapaikan tutkija.
ilves tupsukorva tarkkailee
lähitienoota,
sillä tämä on hänen reviiriään,
sen tietävät muut ikimetsän
luonnokkaat ja siksi kaikilla
on elo rauhaisaa
istun metsälammen pohjukan
niemen kärjessä,
just siinä kohtaa
missä on jäänteitä jääkauden
ajoilta,
sen aikaisten ihmisten
kirjoituksista,
tähän kohtaan
kelopuu on mätkähtänyt
pitkin pittuuttaan,
siks täs on hyvä istuskella
ja
luontokauneutta ihailla
ajatukseni siirtyvät
tuon tuosta evon tiedekansallispuistoon,
sen läpinenoon eduskunnassa.
uskon ihmisiin
edustajiin yli puoluerajojen
että he näkevät sukupolvien
yli ja suovat tälle luontokauneudelle
lain suojan
lammen varjoisemmasta kolkasta
kurkistaa majava,
tuo taitava rakentelija,
joka on asunut täällä
iät ajat,
hanhet tervehtivät sitä
tottuneesti sillä ovathan
hekin tämän metsälammen
monivuotisia asukkeja
tu
naitwishi,,
mustanmusiikin
värit lieskuvat
revontulissa,
synkkinä syyshetkinä,
levonmielen tuokioina
tuo musiikki istuttaa mieleni
suolakaivoksille
kesäisille niittyville,
lintusten luo ikimetsien
saloille
elämämme kummuille
mustamusiikki kaikuu metalliselta
mutta silti luonnolliselta,
sillä sitä on näppäilty
luonnollisesti
tunteitten tulkitsemana
elämän äärilaitojen
kopistelijoina
en ole herrahissin poika
en turjakkeiden
perillinen,
vaan olen tuhansien laulujen
esikoinen
olen keväisen huhuilevan huuhkajan
poikanen
korven eläjä,
siksi diggaan tsiikata
fudistakin,
mutta vain sen vuoksi
että siellä on pelissä
elämän nuotit,
kesyt hanhipalleroiset,
joita täällä ikimetsien
syvyyksissä ei olekkaan,
sillä tämähän on
luonnolisuuden koti
jossa elämänsävelet
huhuilevat naitwishiä
keskiviikko 12. toukokuuta 2021
luonto,,,
jos raivaat
luonnon itseltäs
silloin
pinoat ittes menneittein
kuormaan,
jos taas
annat luontos elää
tavallaan
tahollaan,
se sinua huomioi silloinkin,
kun et itse huomaa
oikasee,,
ihminen joka oikasee
elämäntaipaleillaan
liikoja,
-näkee vähemmän-
ihminen joka käy
suorinta tietään
onneen,
-pettyy-
ihminen joka on
elämässään eksynyt
-näkee enemmän -
loppupäässä,,,
kun olet loppuun
ajettu
väsynyt
etkä näe missään
toivonkipinää
olet
aikasi alussa
~ sen loppupäässä
päijänteen kunnat,
päijänteen kuntia
yhdistää
päijänne,
siksi kannattaisi
monissa kysymyksissä
lyödä hynttyyt
yhteen,
etenkin ympäristökysymyksissä
ja
matkailussa
lukea ,,,
elämä on
satua,
todellista tarua
jossa on
aamut ja yöt,
vaikeudet ja helpommat,
siksi se on satu
jota kannattaa
lukea
päämäärä,,,
päämäärääsi
pääset vain
menemällä,
joskus se jää
saavuttamatta
~koskettamatta
mutta tahtosi on siellä
käynyt
päijänteen vesi,,,
päijänteen vettä juo
koko eteläinen suomi,
sekä
kymijoen kautta
tämä luonnonraikas
vesi virtaa
kaakkois-suomeen,
joten kaivostoiminta olisi
~luonnonkatastroffi,
joka saastuttaisi elämän
päiväkodit,,,
päiväkoteja ei kannata
rakentaa ennenkuin
havaitaan onko
niille käyttöä
~sillä nykyajan miehet ja naiset ovat
jotenkin sekoittuneet,
tuppimuniksi vaihtuneet,
mahoiksi jalostautuneet.
mutta kapakka pitää olla
ensimmäisenä rakennuksena
asutusalueella.
kirkko ja kunta ei
mene koskaan
konkkaan,
sillä niistä pitää
herra huolen.
vanhanaikaiset
ja paikoilleen
luutuneet kunnanherrat
ovat
viheliäinen näky,
siksi kunnassa ei mitään muuta
havaitakkaan
yksimieliset päätökset,,,
ne yksimieliset päätökset
jotka on keskusteltu
alusta loppuun
lopusta alkuun
ovat
~huonoja päätöksiä parempia
padasjoki,,,
padasjoki on
päijänteen helmi,
luonnonkaunis kunta
päijät-hämeessä,
tuolla kahden
kansallispuiston välissä,
luontoäiteen pesäkolossa
palokärki,,,
palokärki
ladon seinää kopsuttaa
saaden äänensä kuulumaan
kauas
salojen taa,
sinne missä viel
morsiamensa talviuntans
nukkuu,
siellä myös käki
kukkuu
mut eri puus,
siellä
ikimetsän kätköhissä
palokärjen koputtelu
hyväst kuuluu
saaden muutkin
lintuset kevätmielelle
~iloisen
liidokkaalle
ja pian kaiku tuo
palokärjelle
vastauksia koputteluunsa
jokahinen,,,
luoja on mun
luontoni
luonut
elämänvarrella kasvatellut
tavoilleni taivutellut
siksi ei mulla
tunnontuskia
vaikken aina
jokahiseen ylläkkään
ikikorven siimeksessä,,,
ikikorven siimeksessä
hiljaisuus
hiljalleen hyräilee,
tyytyväisenä hetkeensä
nojailee
metsäpurosena lorisee
haavanlehtien havinassa
itseään tuudittelee,
pois on hälyn kauhiat
äänet
liikenteen melut
saastehet
kiivaan elämän
kilinät ja kolinat
kironmellakat kauhiat,
sillä täällä
on
luontoäiteen paratiisi
elämänlehto jota ei
ihmiskäsi ole
poispäin karsinut
vaan
ukkosen jumalanpoika
luomisvimmassaan
luontosivelimellään
maalaillut
elämän iltapäivä,,,
elämän iltapäivässä
iltarusko hymyilee
tyynen tyytyväisesti
sillä jääneet on pitkän
päivän työt
levottomat varjojen yöt,
hetket jolloin menit
tuntematta itseäsi,
hetket milloin et sijaa
saanut
kevätaurinko,,,
kevätaurinko pihapuuhun
lehdet nostattaa
lintuset oksillaan laulamaan
sulopariaan etsimään,
saaden kaikkien mielet
kevenemään
mukavia aattelemaan
suvituulia haistelemaan
ventovieraittenkin kanssa
haastelemaan
tiistai 11. toukokuuta 2021
ilo,,,
ilo
on
isopikku juttu,
eikä maksa
paljon,
vain sen verran että oot
elämän kulkuseuroissa
arjen moninaisis
tapahtumis
time,,,
aika
on
pitkä
odottavalle
ihminen
ja kello,
mutta vain toinen
on ajassaan
silloinkin kun aika
jää
matka mitataan ajassa,
vaikka se pitäisi punnita
ajallaan
politiikka,,,
politiikka on parhaimillaan
silloin kun siihen osallistutaan
omilla mielipitellä,
jotka edustavat omia
näköaloja,
kaikki muu on
sanelukoneiden sivaltamia
sivusia
maisemat,,,
elämä on maisemien
hetkiä
jotka heijastuvat
eilisistä
huomisiin,
elämä on hyväntuulen
kukkanen,
kitkerän makuinen tuokion
selkä,
ilon ja surun tyynyttämä
hetkinen
jonka kaunein lapsi
olet
narripoika eläväinen,,,
olen elämäni
herra
narripoika eläväinen
matkamies kulkevainen
siksi en tuimista hetkistä
vesity
kovista kangistu
sillä luontoni on luonnon
luomaa
elämäni tasoittamaa
kohtaloni sorvaamaa
siksi jokainen aamu
on mulle elämäni
uusi sivu
pitkän päivän alkajainen
jonka syliin mieluusti
riennän
maanantai 10. toukokuuta 2021
esikuva,,,
jokainen on itsensä
esikuva,
muistotaulu
jokainen luo oman tiensä,
vaikkei siitä
jälkekään,
jokainen on huomisensa lapsi,
esivanhempi
ja elämänsä
eläväinen mieli,,,
eläväisellä
mielellä
mennään
läpi synkkien
hetkien,
hetkien jotka muuten
ottaisivat seuraansa,
synkkämielisten ja lopunajan
kutojin seurakuntaan
luontoeläjä,,,
ihminen on mutkikas
luontoeläjä,
sillä he ovat taipuisampia kuin
vuostuhantiset
perinteet,
ikivanhan ikipuun juuristot,
siksi ihminen on
elänyt,
siksi hän taipuu huomisiinkin,
ihan vaikka
sen ylisille
keväinen aamu,,
keväinen aamu
lintusia laulattaa
pajupensasta kukittaa
ja saa minutkin herämään
elämäni liitoon,
niinkuin
liito-oravan kuusikossa
tuolla ikimetsän kainalossa,
jossa luonto elää kevättään
padasjoki,,,
padasjoki on pien
jok,
mut sen helmois siintää
suur ja kirkkahan
kaunis päijänne
jonka ves on
kirkkahimmista kirkkahin,
sillä se on
keskellä kaunehinta suomea,
juuri siellä kahden kansallispuiston
kuppees
vanhan miehen tavat,,,
kaikki elämäni keväät
ovat olleet
mieltäni innostaneet
ryhtiäni nostattaneet,
niin tämäkin kevät,
tunnen jälleen syntyväni
kuten muinakin keväinä,
yhäkin
katselen elämää
vastasyntyneen silmillä,
vaikka minulla onkin jo
vanhan miehen tavat
riihen seinät,,
sinertävät riihen seinät
ovat kauan olleet,
ne tuoksuvat
eilisiltä
aikojen alusilta,
niiltä ajoilta kun
ihminen
aamuvarhaiselta
iltamyöhään elantoaan
seivästi
hirret ovat vielläkin
salvoksissaan
vaikka hirret aikojen saatossa
halkeilleet
ja tarjoilleet palokärjelle koputtelupaikan
villihumajalalle kiipeilypintaa,
siin on viellä hevosen
kiinnipitolenkkikin,
vaikka ruostehessa sekin,
sillä
ajat ovat tulleet uudemman
kiiltäviks
riihi tyhjillään
könöttää,
sillä nykyaika
ei tarvitse sadonsuojaa
vaan se elää
kiirehistä aikaa,
eikä se tarvitse
riihen sinertyvää pintaa,
vaan paalaten se satonsa suojaa
päivät toiseksi vaihtuvat,,
päivät toiseksi
vaihtuvat
yöt aamuiksi
valostuvat
ja minä rypistyn
niiden mukana,
mut
luonnotonta olis
olla syntymänsä näköinen
rippikouluikäinen
iät ajat,
joten näillä mennään
yöt päivät ja aamujen
sarastukset
päijänne,,,
päijänne on
sinitaivaan alunen
kauniin luontomme
tarjotin
ympäristömme kuvajainen
jonka poukamiin
ei kaivostoimminnot
sovi
räknäilee,,,,
ihminen on
luontaistuote
niikuikuin
muutkin
luonnokkaat,
kukkaset
puut ja pensahat,
mutta on uppiniskaisempi
sillä räknäilee liikoja
oikoen liikoja
~luontopoluillaan
pierettääääää,,,,
unet ovat parhaita
turistimatkoja,
sillä ne
eivät saastuta
ympäristöä,
tosin
jos tukevasti syö
lanttukukkoo ennen reissulleen
lähtöä,
niin palatessa
~pierettää
mut
se haihtuu
taivaantuuliin kun
avaat ikkunan
sommitella,,
mun kotini on siel
missä uneni viihtyy
hetkeni helpottuvat
sydämmeni hymyilee
sil
tiel on mun hyvä
kulkea,
elämääni
sommitella
ens alkuun,,,
ihmisen ei kannata
ens alkuun olla
täyvelliben,
sillä epäonnistumista
saa mielenvoimaa joka
kukittuu täydellidyydessä,
jonka jälkeen on vain
tyhjää
koska kaikki on
tehty
nähty
koettu ja päällään
seistu
hevoset takas,,,
~hevoset takas
liikenteeseen,
sillä silloin
ympäristökin viihtyis
pientareet kukkisivat
kun hevonpaskat niitä
elinvoimaistais.
sunnuntai 9. toukokuuta 2021
maaseutu,,,
maaseutu on
alun
kantapaikka,
hetkien ja renkien
tuulentupia
viljakkaita
suven hetkiä,
hiihtoretkiä pitkin poikin
luontoäiteen maisemia,
elämän myötäilemiä
kumpusii,
se on
vuodenaikoja
jolloin ihminen peilaantuu
sääkuvan mukaisesti,
sillä
maaseutu
on
elämän seutukuntaa
nauru,,,
nauru on
surun
elämänlehtolapsi
sillä se helähtää vain
hyvänpäivän sattuessa
ilomielen tuulahtaessa
seesteisten hetkien vallitessa
lopunpää,,,
elämä on ainutkertaista
kertaluoneista,
se hetkillä punottu
tapahtumilla
päivitetty
itkulla ja naurulla
vuodatettu,
elämä
on
askeleita jotka
kulkevat kohti
lopunpäätä
tunteet,,,
tunteet ovat
vihan ja rakkauden
suudelma,
hetkinen
joka säiden haihtuessa
huuhtoutuu olemassaoleviin
hetkiin,
jos ei,
niin
silloin olette yhteisiänne
en sure,,,
en sure
kyyneleitteni lähteitä
tähteitä
vaan
suren niiden
virtaamia hetkiä
jolloin kaikki on alamaissa
loputtomien lähteitten suossa
tuossa
valottomassa yössä
jonka ovi ei raotu
vaikka hymyilen
elän ja huomistani tarjoan
äiti,,,
äiti on kaunis
sana,
kaunis ja suloinen,
huolehtivainen
ja elämäni katsojain,
hän
ei palkkaa pyydä
vaan jaksaa jälestäni katsoa
kulkuani vartoa
valvoa
elämääni parsia,
äiti on mun
elämäin,
sillä hänestä saan huomisen virtaa
hellää kosketuspintaa
niitä hetkiä joita hän
sylissään kantaa
silmillänsä antaa
käsillänsä tarjoilee
tunteillaan ohjailee,
ilman äitiä minua ei oiskaan
ja jos ois
olisin
vain
-tunteeton tuntematon-
vain köyhimmät,,,
vain elämän köyhimmät
elävät
pääomatuloillaan
asustellen
kaukomailla
joihin ei verojen varjotkaan
heijastu,
paitsi ne tunnonrikkaat
jotka osallistuvat
isänmaansa
hoitokustannuksiin
luontojaiset,,,
ihminen on
liialti
valloittanut
elintilaa,
sillä nyt
pienet luontojaiset
ovat siirtyneet
luontometsän suojiin,
sinne mihin ihmisen elämänkirves
viimeiksi karsiutuu,
mut pelko on sielläkin suuri,
sillä ihminen hakkauttaa elintilaa
myös
itseltään
lauantai 8. toukokuuta 2021
ajatuksen kynttilä,,,
ajatuksen kynttilä
sytyttää
varjoen mielet
saaden ne hymyilemään
ja ojentamaan
huomisen avaimet
suurimmat rosvot,,,
nykyisten herrojen
isoisät olivat
suurimpia
rosvoja,
siksi osasivat lapsensa kastaa
toisten ihmisten
uurastuksilla
pienen ihmisen onni,,,
pienen ihmisen onni
on ettei hän
ylety
suuriin hankaluuksiin,
vaan voi
keskittyä
omiensa parsimiseen
ihmisen kohtalo,,,
ihminen ei pääse
irti kohtalostaan
vaikka pukeutuisi
miksi,
siksi
hänen täytyy hyväksyä
itsensä sellaisena kun on,
mutta
voi vaivihkaan kohennella
olemassaoloaan
yhteissumma,,,
pienten asioiden
yhteissumma
on
kokonaisuus,
parsittu täydellisyys
jossa huokuu elämänilo
eilisen kaipuu
ja huomisen tulevaisuus
luonnoton,,
luonnoton on
ihmisen kotopiiri
jos siellä ei
luontopuun
lehvääkään
havisevaa haavikkoo
kuhisevaa metsikköö
jossa ei kurrenpoika
kärrynpyörää pyörittäis
ketturepolainen
jänöjussin kaa
kilpasil
juoksentelis
ja ihminen joka takajaloillaan
kävelis,
keräillen luontomarjoja punasii
mustikoit ja metsämanssikoit
tuokkoseen,
maukkahia sienilöit
ja puhisis ihelleen
huutelis maailmoilleen,
entisil ja tulevil
hävyttömyksii,
halailis ikimäntyy
kelohonkaa
ja katselis kulleronkukkaa
komian soriaa
sekä potkis polultaan
käpysii
~luonnotonta ois~
kuntaverottomasti,,,
ihmisiä ei pidä erotella
toisistaan
ihonväin
uskonnon tahi muunkaan vakaumuksen
vuoksi,
eikä ainakaan varallisuutensa,
sillä me olemme kaikki
samoja naamoja,
tänään tälläisiä huomenna
tuollaisia
kunta joka haalii
vain etuajooikeutetut ihmiset
tonteilleen
ei ole huomisen kunta,
sillä heitä on
kovin vähän,
ja nekin joilla on taskut
tänään täynnä
elävät usein
-kunnallisverottomasti-
ja heidänkin muuttohalunsa
sekä hakeutumiskynnyksensä on
jo valmiiksi rakennettuihin
palvelukokonaisuuksiin,
joten
ei heitäkään kunnan asukasluvussa
tukkumerten kokoisina olisi
joten kunnan täytyy katsoa
toisinpäin
sinnepäin,
joista sitäkin katsellaan,
tavallisiin ihmisiin
tahi toisenlaisiin
perjantai 7. toukokuuta 2021
kun aika on kypsä,,,
kun aika on
kypsä
ovet avautuvat
.sulkeutuvat.
eikä kukaan puhu,
hyvästele,
ei
hetken äänikään,
vaikka se on
vahvempi kuin elämänvoima
ihme,,,
ihme on
tulivalkoinen
.välähdys.
se on koputtamaton
tuliainen
hyvänpäivän saattajainen
jolla on myönteinen
hymy
ja jumalattoman kaunis
ilme,
se on pelastava
hetkinen
armon lähettiläs
matkamies,,,
olen aikani matkamies
luojan kulkiainen
jolla elämä on
jakanut onnenhetket
surunpyyhkimät
tyyntyvien hetkien
myrskysäät,
siksi hymyilen vaikka
suru mieltäni
varjostais
kahden kansallispuiston kunta,,,
kahden kansallispuiston
kunnassa on luonnollista
elää
yrittää ja hyvinvoida
vuodet vierivät,,,
vuodet vierivät
ajat jäävät
muistot kasvavat,
mutta minä en,
paksunen vaan,
harmaannun ja aattelijaksi
taipuuntunut,
sillä enää mulla ei ole enää
nuoruuden notkeutta
menomieltä eikä vikkeliä
liikkehiä
torstai 6. toukokuuta 2021
kohtalonsa tähteitä,,,
ihmiset jotka
tyytyvät
kohtaloonsa
ovat
aikansa
tähteitä,
muut taas uusien alkujen
lähteitä
aikansa eläjät,,,
rakenteet eivät ole
ikuisia,
kuten eivät faaraotkaan,
eivät silkkiteiden kaupustelijat,
sillä ne murtuvat
ja uudet syntyvät,
siksi jokaista sukupolvea
hallinnoitkoon aikansa eläjät,
eivät eiliset
eivätkä huomiset
jos rakastavaiset,,,
jos rakastavaiset ovat
aina
yhdessä,
tunteet haihtuu yhdessä
yössä,
mut jos vain silloin tällöin
niin
tunteet kutkuttelevat
silloin tällöin
haihtuvaiset,,,
nykyisyys ei tunne
eilistä,
sillä ne ovat
asfaltoitu,
valmiiksi eletty ja
hautuumaalle heitetty,
nykyisyys on
hetkiä joita ei voi pitää
sylissä,
sillä ne ovat
.haihtuvaisia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)