ikimetsä hymyilee
syksyssään,
puolukat punoittavat,
herkkusieniä mättäät täytenään,
syksyn tuoksu leijailee sammalikossa,
luontometsän salokankailla, jossa
talvilinnut asuvat,
luontomme arimmat piileskelevät
ja minä,
metsänpoika istun kaatuneen kelopuun
rungolla ja mietin niitä näitä,
juttelen tuhansille hetkillein,
sillä olen omieni mailla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti