torstai 18. elokuuta 2022

metsänpoika,,,

ikimetsä hymyilee

syksyssään,

puolukat punoittavat,

herkkusieniä mättäät täytenään,

syksyn tuoksu leijailee sammalikossa,

luontometsän salokankailla, jossa

talvilinnut asuvat,

luontomme arimmat piileskelevät

ja minä,

metsänpoika istun kaatuneen kelopuun

rungolla ja mietin niitä näitä,

juttelen tuhansille hetkillein,

sillä olen omieni mailla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...