ihminen ihastuu,
vihastuu
ja pian toiseksi
vaihuttuu,
sillä ihminen on kohtalonkukka,
hetkiensä puliukko,
almanakka,
itsensähallitsija,
vihailija,
kunnes syksynsä puetuttaa hänet pitkäntalven
tärisijäks
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti