perjantai 1. marraskuuta 2024

kohtelias ihminen,

kohteliaan ihmisen

läheisyydessä ei 

tunnu ahtaalta

nykyaika,,

nykyaika on

haihtuvaista,

sillä sitä ei tehty kestäväksi,

purettavaksikaan,

vaan ylimenosillaksi

huomiseen,

siksi tähän hetkeen ei kannata

juurettua, vaan pysyvimpiin

kulkusuunta,,,

ole aktiivinen,
elämäsi näkijä,
muitten havaitsija,
ole neutraali,älä äkkijyrkkä
mielisteleväinen,sillä näin säilytät
kauniimman itsetuntosi,sen joka määrää
elämäsi kulkusuunnan

pieni pyöreys,,

jos kulutat

sen minkä tienaat,

olet sutjakassa kunnossa,

mutta pahanpäivän varalle sulla

ei ole ainuttakaan,

joten pieni pyöreys sallittakoon

kelvottomat,,

ihmisen ei kannata

itseään ylentää,

sillä siten

tyhmyys suurentuu

turjakkeet,,

itsemääräämioikeus

ei kuulu heille,

jotka pyrkivät toisten taskuihin,

noihin turjakkeisiin

jotka eivät tee ainoatakaan

liikettä jos joutuvat vaivautumaan,

kylkiään kääntämään,

persettään pyyhkimään

sekasikiöt,,,

normaalit ihmiset ovat näkymättömiä,

eivätkä minkään tiellä,

itsensäkkään


muut tyypit ovat

toista maata,

riippuen

mitenpäin seuraaviin kulkeutuvat


näiden hemmohen lisäksi

on sekasikijöiden ryhmä,

jotka hajottavat itseään

mikä mihinkin



kannipaali,,,

ihminen syö lajitovereitaan,
ympäristöään
omilla luvillaan,
mutta he eivät käsitä 
ettei sitä voi ikuisuuksiin
kyniä,
sillä luonto tyhjentyessään
tulee raivopäiseksi ja vihoviimein
rykäsee sellaiset luonnonvoimat ettei
meistä jää muistikuviakaan

ihminen rakentaa itsensä,

ihminen rakentaa itsensä,

yhteiskunta tarjoaa tarvikkeet,

ympäristö julkisivun

alamittainen,

vaaleissa päättäviin asemiin pyrkivät

punnitaan,

mutta usein väärällä mitalla,

siksi läpipäässeet ovat usein

alamittaisia

perkele,,

perkele on pirun

lempikoira,jota se taluttelee

mielellään pyhissä paikoissa,

siellä jossa hyvät kasvattavat lapsiaan


piru on taas on helvetin

poikanen,

väkäleuka kieromulkku,

tyyppi joka haisee

elämänpahalta


uskovaiset ovat savolaisia

lupsakoita,kalakukkojen

paistajia,mutta on heissä

karjalaisia ja muun

läänisiäkin,

mutta he ovat enempi kallistuneet

itseensä


turhankellukkeet,,

elämää joutuu sillointällöin

etsimään,

mutta useimmiten se istuu

vieressäsi,

siksi on tärkeää olla elämänvalppaana,

mielipiderikkaana,turhankellukkeena,

jotta aistisi herkemmin,

sillä elämän tavoitat vain aisteillasi

shamaani,,,

nykyaikana eletään

medioitten kautta, mutta

ennenvanhaan

~~~~~~kurkattiin ite

ja se mitä ei nähty,tavoitettu,kysyttiin

meedioilta,noilta luontöäiteen

shamaaneilta,

elämän höyrähtäneiltä,

vanhoilta ihmiskäppänöiltä,

runonlausujilta,itkijöiltä,lapinmaan

joukahaisilta,juoppuhulluilta jokajutun

vääntäjiltä

liian viisaat,,

liian viisaat eivät

näe järkeään

pidemmälle,siksi he eivät

tavoita elämän pyhimpiä,vaan

sen ulkorakenteet

arjen viimeinen päivä,,

perjantai on

arjen viimeinen

päivä,

siksi silloin elämä on

aallonharjallaan,muhkeimmillaan,

sillä kaksi seuraavaa päivää saa olla

mielinmäärin kintut hajallaan,tavallaan

venäjä riehuu ja heiluu,

venäjä on maa
jolla on
kasvukipuja,
siksi se riehuu ja heiluu,
paikasta toiseen itseään etsii,
vaikka hällä on suunnattomat
takametsät,luonnonrikkaudet ja
kulttuurin lumot,historia joista se
löytäsi vaivattomammin itsensä,kuin
naapuriensa takapihoilta

marraskuu,,

marraskuu,vuoden

toiseksi viimeinen,

harmaamielinen,

innoton,sillä

poissa on alkuvuoden menot ja

meiningit,

jäljellä vain joululahjojen ostot

älä syötä,

älä syötä itseäsi

muille,heille,jotka

ovat itseään täynnä

säästäminen,,,

ihmisen ei kannata
säästää itseään loputtomiin,
sillä siitä koituu kitukasvuinen
elämä,eikä loppusijoituspaikan tyypitkään tykkää vähästä

ihannemitta,,

pitkät pärjäävät

koripallossa,

pätkät alemmissa,

tuhdikkaat kuulantyönnössä,

taipusat voimistelussa,

pitkäkintut juoksussa,

lyhyemmät painonnostossa 

joten jokaiselle rakenteelle on

jotakin,paitsi heille jotka ovat

ihannemitoissaan

arjen touhut,,

arki on toistoja,

kaupassa käyntejä,

työtä kouluja,

menoja tuloja,toistoja toistoja

kunnes ilta saapuu,

yö tyynyttää ja tuhannet tähdet

tanssittavat ja kuutamon unelmat vievät

sinne mihin en päivisin yllä

ensilumi,

ensilumi maahan suli,

mut hetkenhymy siint tuli,

mieleni lumipalloili hetken verran

ja olin jälleen onnellinen lapsi,sen verran

ennenkuin se suli ja bussini tuli,

mut hyvinmielin työmatkaani jatkoin,

muistelin hymyhuulissa lapsuuteni

ihanempia,kaikkea mikä elämässäni oli

kohtelias ihminen,

kohteliaan ihmisen läheisyydessä ei  tunnu ahtaalta