lauantai 15. marraskuuta 2014

kusiset omenat...

Miut on kusessa uitettu,
kusiset omenat
ahneuksissain
hotkasin.
   Löysin kaatopaikalta punaposkisia
omenia, kuormalavallisen
Söin yhtä kyytiä,
näläkä ja hullun kiilto silmissä
omenia rouskutin, Bustan tyttäretkin muistin, ajauduin
kusilammikon äreen.
  Jouduin petissäni kiemurtelemaan,
yläpäät ,
alapäät syyti
tavaraa,
pää punoitti,
 Tutkittiin syömiseni.
Omenat olivat vuoden vanhoja,
komeita, punaposkisia,
tuontitavaraa.
 Tuonti erä oli joutunut
likavesi vahingon vuoksi
kaatopaikalle.
  Tässä tulee minun kierätysvimmani
kuvioihin.
Hain omenat,
söin ja edellätavalla
kiemurtelin.
Enää en kierrättele,
en
kiemurtele,
kerrasta opin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...