sunnuntai 16. marraskuuta 2014

tosipunoja

Rakastanko tarpeeksi
kuollakseni.
Nyt on huoletonta
rakkautta
hoivata,
huominen saattaa
olla
selkärankani koetin.
 Käki kukkuu,
ilta mietityttää
iltaani.
Käkikin kaukana,
latvojen takana,
kaikujen
sävelillä.
Pihakeinu tyynyttää mieltäni,
rakkauden
tosipunojaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

nurkkasokeutua,,,

itselleen kannattaa järjestää hetkiä, jolloin erkanet arjestasi, sillä siten et nurkkasokeudu