tuli,
aamukahvit porisee
levyllä.
ukko hieman peltiä supistaa,
vetoa vähentää,
lämpökerrointa lisää.
Vanha mies,
tuntee hellansa salat,
itse muurannut,
isänsä apuna,
nuorena kollina.
Hän istuu lypsyjakkaralla, sekin itsetekemä,
vaimolle loihi navettaan,
Hän muistelee haikeana elettyä,
ennen oli lehmät,
oli hyvä vaimo,
mökki elämää täynnänsä.
Lapset omillaan,
vaimo nukkui,
lehmätkin poistuneet.
Hän laittaa klapin uuniin,
itselleen toteaa:
vain minä ja hellani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti