lauantai 10. tammikuuta 2015

kohtaloni...

Luojani tuntee
kukkiensa
kohtalon,
  luoja tuntee minunkin,
luomansa.
Hän ei ole päättänyt,
mihin kasvan,
olen
jokaisen päivän
aavistus.
  Kukka tietää huomisensa,
sillä tunteet
juurissa,
minulla
hetken arjessa,
myrskyisillä
merillä,
satamattomilla
redeillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

sateen jälkeen,,,

  sateen jälkeen puut ja pensaat vesipisaroista helmeilevät, siksi luonnon pienet siivekkäät lehtien suojista terälehdille makuuntuvat, itse...