Luojani tuntee
kukkiensa
kohtalon,
luoja tuntee minunkin,
luomansa.
Hän ei ole päättänyt,
mihin kasvan,
olen
jokaisen päivän
aavistus.
Kukka tietää huomisensa,
sillä tunteet
juurissa,
minulla
hetken arjessa,
myrskyisillä
merillä,
satamattomilla
redeillä.
lauantai 10. tammikuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
sateen jälkeen,,,
sateen jälkeen puut ja pensaat vesipisaroista helmeilevät, siksi luonnon pienet siivekkäät lehtien suojista terälehdille makuuntuvat, itse...
-
luther synnytti viattomat kristityt, mutta hän unohti siunata heidät, siksi nämä saatanan jälkeläiset tekevät tuhojaan koko luomaku...
-
joulu kattautuu läheisistä,työstä, eilisistä.myöhemmistä. kaikesta jotka ovat, pitävät lähellään
-
aamuusvainen padasjoensatama tuoksuu kaislikolta, sen utuinen ilme hymyilee aamuauringon sarastaessa ja saattellen kalastajat saaliinein lai...
-
kulkukissa miettii, viiksiään vahaa, sil se ei ymmärrä rotannäköisiä jalostetuisi joutuneita heimoveljiään.
-
kun kaikkes olet antanut itsesi syvemmät/ kehosi rippeet mielesi pohjimmaisetkin olet kevyt olet olemattoman kevyt höyhenen kevyt pois...
-
elämää voit suunnitella ja ohjata mutta hallintaoikeus on toisaalla
-
ihmisen ei pidä alistua -ei silloinkaan kun alistuttaa
-
jos huomaat erehtynees, anna itsekkyytes olla ja pyydä anteeksi, pian huomaat kunnias palautuneen ja olet saanut monen mielen hyväks...
-
äityispakkaus tuoksuu hyvältä ja siinä oon nukkunut parhaat tirsat ja muistanpa omien lapsienkin hymyilleen unissaan äityispakkaus on ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti