perjantai 2. tammikuuta 2015

kutituttaa...

Huuhtelin lasini,
juomalasini.
En pese,
sillä silloin jano tulisi takasin.
Peseminen on luuttuamista,
siivotonta
pyyhkimistä.
En käy saunassakaan,
lika tarttuu herkemmin
jynsättyyn ihoon.
Tuoksutkin häipyy,
kaiken maailman paskat
iskee silmänräpäyksessä.
  Kertakaikkiaan nykyihminen
on liian fiini,
kahtokaa mökin ukkoa ja akkaa
vuosisadan alussa,
oli täitä ja russakkaa,
koita ja muuta hyöty eliötä.
Ne hoitivat tosi tehokkaasti
orvaskelista niitä pienemmät syöpäläiset.
Ei tarvittu lääkkeitä, ei
etenkään verenpainelääkkeitä,
ei sydämmen tahdistajia, eikä
tekohampaita,
vaipatkin korvasivat saunavasta.
Nyt kutituttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

lokakuu,,,

lokakuu on viileä kuu, tyhjän hiljainen varovaisten askelten kuu, sillä,sen kautta astellaan ensipakkasiin, hyytävän sohjoisiin, muttei ylet...