lauantai 24. tammikuuta 2015

leivän kannikka...

Kävin kaupassa,
ostin kuivamuonaa,
ei tarvitse heti
ahmia.
Pitkäjänteistä
elämää,
normi painoa vyötärölle.
Kissalleni lankesin,
mehevät liemet rasvaliemissä,
sulavissa
ihraisissa.
Rakastan kissaani,
tunnen sen hyväntuulen
kehräykset,
mirrini,
herkkujeni
kohde,
minä
leivän kannikkaa mutustelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...