perjantai 23. tammikuuta 2015

lumikukat...

Lumikukat
akkunassa
katsettani kukittaa,
talvikelit mieltäni
ihanoittaa.
Rapsakka pakkaskeli,
hyvä hiihtokeli,
mut
paavalin kyydillä
lenkkiäni ihastelen.
Siinä uattelin ressuani,
hällä monot pienet,
suksetkin toisille
keleille.
Kahteen pekkaan,
kuuteen jalkaan
talvikeliä
kävelemme.
Jänöjussin korvat heiluvat
kinoksen päällä,
kettu huhuilee
lohkareitten sivusta.
Ressuni nenäsään kaiken
tuntee,
muttei
maallisiin puutu,
jatkamme matkaamme,
posket punaisina,
mieli keventyen,
pakkassäässä
lumivalkoisessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämäsi tie,,,

kulje sitä puolta elämäsi tiellä, jossa on vähemmän vastatuulta, ikävän hetkiä,turhia retkiä, sillä siten säilyt ehjempänä, mutta kulje kuit...