mesikämmen

Ressuni,
jalorotuinen,
katsoo minua,
kuslenkin
kuljettajaa,
narunpäässä
matkaajaa,
kusasemme samaan tolppaan,
toisillemme hymyilemme.
äänetönnä matkaamme
kulutamme.
Luonto hyräilee iltasatujaan,
hämärtää.
lumi narskuu,
pakkassää,
valkolumiset pientareet
näyttävät
kulkusuunnan.
Metsän kuningas,
mesikämmen,
komia karhu on heräillyt
talvitirsoiltaan.
Tervehtii,
minäkin.