Näin tutun,
hyvänpäivän.
Aamulenkillä ohitimme,
kumpikin pysähdyimme,
hetken vuosien takaisia muistelimme,
kunnes, kuten yhteisestä suusta:
sinä.
Olimme kolkyt vuotta aiemmin
intissä,
Hennalan ratsuväessä,
rakuunoitten keltalaattoja.
Numerot vaihdettiin ja
sovittiin tapaavamme
arkivehkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti