tiistai 29. syyskuuta 2015

kirkonmäki

kirkonmäki,
tyhjästä syntynyt,
hiljaisuus sanoja täynnä,
muistojen ja kaipausten
kirkonmäki.

kuljen ohi,
annan menneille tietä,
kunnioitan sanomatta ääneen,
vain mieleni verran ikävää.

synnyin heidän aikanaan,
saatoin heidät aikanaan,
minäkin lepoon aikanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...