tiistai 15. syyskuuta 2015

kuljen...

Kuljen vaikken päiviäni näe,
riennän elintapojen ohjaimilla,
juoksen välimatkat,
kiirehdin kohti loppuain,
sitä elämän alkupään häntää,
kuoleman syvällistä
suudelmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...